Kesäkuun eurovaalit ovat merkittävässä roolissa tekoälyn tulevaisuuden kannalta. Tekoälyn ja sen sääntelyn kysymykset ovat yhä enemmän esillä Euroopan parlamentin päätöksenteossa.
Nykyinen parlamentti on saanut aikaan tekoälyasetuksen. Tulevan EU-parlamentin tehtävänä on jatkaa tätä työtä ja soveltaa tekoälyasetusta käytännön elämään, tukien Euroopan talouden ja tuottavuuden kehitystä sekä parantaen eurooppalaisten elämänlaatua.
EU:n toiminnan ansiosta yritykset eivät voi tuoda sisämarkkinoille laitteita, joita on käytetty esimerkiksi Kiinassa kansalaisten sortamiseen ja valvontaan. Tekoälyä ei myöskään saa käyttää poliittisesti arveluttaviin tarkoituksiin, kuten puheiden manipulointiin tai kasvojen muokkaamiseen.
Euroopan unioni on ensimmäisenä maailmassa määritellyt, mitä tekoälyllä saa tehdä. Tämä on merkittävä askel ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä, ja muut alueet seuraavat todennäköisesti EU:n esimerkkiä. Ihmisten suojelu ja turvallisuus ovat etusijalla. Toisaalta EU:n on myös investoitava generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen ja innovaatioiden luomiseen.
Suomella on pitkä historia teknologian edelläkävijänä, ja tekoälyn alalla meillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvuun. EU:n on kehitettävä tukijärjestelmiä niin sanottujen tekoälytehtaiden tai -keskittymien edistämiseksi.
Nämä keskittymät yhdistävät sekä pienet ja keskisuuret eli pk-yritykset että suuremmat teknologia-alan toimijat yhteisen päämäärän äärelle: innovaatioiden kehittämiseen uusien tuotteiden parissa. Tämä auttaa tasapainottamaan kilpailua eri toimijoiden välillä, jotta tekoäly ei jäisi vain suuryritysten hallintaan.
Toisaalta tekoälyn kehitystä uhkaa energiantuotannon kapasiteetin puute. Tässäkin Suomella on mahdollisuus menestyä: suuri määrä puhdasta energiantuotantoa ja -varastointia luo hyvät edellytykset eurooppalaisten tekoälytehtaiden sijoittumiselle Suomeen.
Tekoälyn suunnitelmallisessa ja onnistuneessa sääntelyssä on löydettävä eurooppalainen tie – ei amerikkalaista kasinoa tai kiinalaista kasarmia. Tällä tarkoitan sitä, että rajoituksetonta päätösvaltaa ei tule antaa teknologiayhtiöille, muttei toisaalta poliittisille valtaryhmille. Oikea-aikaisella ja oikein mitoitetulla sääntelyllä uusien teknologioiden sudenkuopat voidaan välttää ja hyötyjä vahvistaa.
Eurovaaleissa äänestäjällä on mahdollisuus ottaa kantaa myös tekoälyn tulevaisuuteen – kenen ehdoilla tekoälyä kehitetään, ketä palvelemaan ja missä tutkimus- ja kehitystyö tapahtuu.
Jaa tämä artikkeli